Syksyn hämärtyessä

Syyskuu ja pimeä on saapunut. Tuntuu siltä, että koko elokuu oli sateista, vaikka kyllähän joukkoon mahtui monta kaunista, aurinkoistakin päivää. Oheiset kuvat on otettu muutama viikko sitten läheisessä koirapuistossa, jossa Papu on ottanut tavakseen tarkkailla ympäristöä - ja mahdollisesti puistoa lähestyviä koiria - jommalta kummalta puistossa olevalta suurelta kiveltä.



Puistossa on usein paikalla yksi tai useampi leikkikaveri, joista joidenkin kanssa Papu saa heti aikaan riemukkaan juoksuleikin, toisten kanssa tyydytään haistelemaan ja tervehtimään varovasti. Puistossa ei ole onneksi juurikaan tullut vastaan äksyjä koiria, joiden kanssa pitäisi varoa. Ehkä helppous tulee siitä, että Papu on narttu ja vielä pentu/murrosikäinen. Se ei taida juurikaan herättää agressioita muissa koirissa.



Nämä kuvat on otettu keskellä päivää, mutta kun kirjoitan tätä, sataa vettä kaatamalla ja on jo ihan sysipimeää. Vaimoni ja tyttäreni ovat käymässä kaupassa ja pyysin heitä samalla katsomaan, joskos paikallisissa lemmikkikaupoissa olisi Papulle sopivia heijastinliivejä. Itse olen jon jonkin aikaa käyttänyt iltakävelyllä heijastimia ja eilen kiinnitin Papun hihnaan pikkuruisen led -lampun, jonka olen ostanut joskus viime vuonna Suomen Ladun Oittaan retkimyymälästä. Lamppu heiluu mukavasti koiran liikkuessa, eikä näytä Papua haittaavan - emme tosin eilen kohdanneet yhtään toista koiraa, joten kokeilematta on se, miten vastaantulevat koirat valoon suhtautuvat.



Loppuu siteeraan vähän muunnellen erästä suomalaista suurta ajattelijaa (M.Nykänen)
"Syksy on - kuten muutkin vuodenajat - ihmisen ja koiran parasta aikaa"