lauantai 29. elokuuta 2009

Jäätelökö hyvää kun yksin syö ?

Jatketaan lauluteemalla - kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesti jäätelön syömisestä.


Kesäinen kuva on tilanteesta, jossa olimme syöneet herkkujäätelöä ja annoimme sitten (tarkasti kaalitun) jäätelörasian Papun tarkistettavaksi. Ensin Papu toki nuolee rasian sisältä ja ulkoa - siinähän on suuri joukku herkkumolekyylejä, joita ihmissilmä ei ehkä huomaa, mutta jotka saavat tarkkanenäisen neitimme innostumaan.



Kun rasiaa on tarpeeksi nuoltu ja ollaan varmoja, että jäljellä on pelkkää pahvia, voidaan aloittaa varsinainen silppurityö.

Papu saa lähes poikkeuksetta vähän askarreltavaa silloin kun se jää yksin kotiin. Se repii riemuissaan pahvipaketteja (maitopurkkeja jne), varsinkin kun usein paketista vielä löytyy joku herkku. Kotiin tultaessa tosin odottaa silpun kerääminen, mutta se on pieni vaiva koiran "hyvästä harrastuksesta" (ja ehkä sen vuoksi Papulainen ei tee mitään tihutöitä.

tiistai 25. elokuuta 2009

Mitä kuuluu Papu-Leena

..vieläkö sun ihanteena on Beatles ja George Harrison ?


No ehkei Papun kuulumisista kuitenkaan ole kulunut ihan niin kauan kuin tuossa mainitussa laulussa, mutta sen verran kuitenkin, että teillä lukijoilla on varmasti ollut aihetta ihmetellä mitä Papulle kuuluu. No, voin kertoa, että Papulle kuuluu pelkkää hyvää.

Papu oli kesällä missikisoissa ja menestyi hienosti. Sillä välin kun muu perhe matkusti Saimaall vuokraveneelle, johon ei voinut ottaa koiraa, Papu matkusti kesäleirille kasvattakenneliinsä ja pääsi kesäleirin kunniaksi myös Karjaalle koiranäyttelyyn:
Karjaa 12.07.-09, AVO-ERI 2, PN4 tuomari Paula Rekiranta, Suomi:
"Erittäin hyvän tyyppinen narttu, jolla oikeat rungon mittasuhteet.
Hyvä päänmalli. Kuono osa voisi olla hieman täyteläisempi silmien alta.
Hyvä ilme. Tasapainoisesti kulmautuneet raajat.Hyvä luusto. Oikea karvanlaatu. Yhdensuuntaiset liikkeet"
Enpä olisi itse osannut paremmin sanoa - paitsi ehkä ihana luonne:)

Papu viihtyi kotikennellissä hyvin - kiitokset Hannalle !

Muu osa lomasta oltiinkin sitten tiiviisti yhdessä ja Papu on liikuttavan iloinen aina kun (mökillä) kaikki nukkuvat käytännössä samoissa tiloissa niin, että se voi käydä helposti tarkistamassa nukkuvien tilanteen.

Papu on muuten siinä hyvin hienotunteinen. Jos joku oikeasti nukkuu, ei Papu työnnä viehättävää, mutta viileän kosteaa kuonoansa nukkujan poskeen. Ja kun viimein raottaa silmiään saa palkinnoksi tasajalkaa hyppivän, häntää heiluttavan ja kiemurtelevan (tätä kaikkea yhtäaikaa) koiran kuonopusun, joka saa kyllä päivän lähtemään heti käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla.