Mistä koira tietää...

Tyttäremme sairastui yöllä oksennustautiin ja kun hän aamulla kömpi hereille, koiramme Papu, joka oli makaamassa tavanomaiselle ruokailun ja aamulenkin jälkeisellä nirvanallaan, syöksähti tyttäreni luokse ja otti tämän selvästi erityishellyyskohteekseen.

Normaalisti Papu kyllä aamuisin heiluttaa häntäänsä kaikille, mutta usein se kyllä tyytyy myöhempään herääjiä tervehtimään makuultaan. Nyt koira selvästi huomaisi, että tyttäreni on sairas ja on koko aamupäivän ollut tarkkana siitä missä tyttäreni on.

Tarkka koira siis.

Juoksuasuista

Papulla on siis juoksuaika ja käväisin tänään läheisen ostoskeskuksen lemmikkiliikkeessä katselemassa "juoksuhousuja". Meillä on ollut sellainen pulma, että olemme aiemmin laittaneet Papun housuihin pikkuhousunsuojan ja nyt koiramme on päättänyt syödä ko. suojat. Älysimme tämän kahden suojan kadottua ja totesimme, että tätä ei voi jatkaa - koirahan voi a) tukehtua b) saada suolistotukoksen. Eli olemme jatkaneet ilman suojia.



Lemmikkiliikkeen myyjätär vahvisti, että pikkuhousunsuojia ei enää koiramaailmassa suosita ja näytti sitten minulle millainen valikoima housuja heillä oli tarjolla. Housuja oli tasan neljää mallia
1) farkkukankaiset pikkuisilla takataskuilla - aika neutraalit
2) ruskeat nahkahousut - varmaan kestävät
3) leopardinkuvioiset pikkuhousut - melko villit
4) tumman punaiset, pitseille varustetut - aika yllättävät

Mietin, että johan on - pitääkö koirien juoksuaikaisista suojahousuista tehdä ihmisten (pikku)housujen näköisiä ? Taidan olla vähän kuivis, mutta etsin kyllä sellaisia (koiran ja ihmisen mielestä) mahdollisimman helppokäyttöisiä suojahousuja.
No, ehkä tämä on vain sitä "onko koira ihminen, vai lemmikki" -keskustelua.

Minun mielestäni koira on koira on koira.

Juoksuaikoja

Syyskuu on ohitettu ja Papulla on alkanut sen elämän toiset juoksut. Koira syyskuun alkupuolelta asti hieman tavallisuudesta poikkeavasti ja me jo vähän odottelimme koska alkaa tapahtua ja viime perjantaina - juuri kun olimme starttaamassa mökille - huomasimme juoksun alkaneen.



Papumaiseen tapaan poikkea käyttäytyminen oli vain hiljaista "petaamista" se siirsi silloin tällöin petivaatteensa (vanhan maton ja koirahuovan) mielestään parempaan paikkaan - esim. keskelle olohuonetta. Samoin ehkäpä tuo sohville pyrkiminen liittyi jotenkin tähän ? Ulkona Papu oli tavallistakin enemmän kiinnostunut hajuista ja yllättipä se meidät toissa viikolla pudottamalla jonkun pikkukoiran tekemän kikkareen eteiseemme... ja normaalisti koiramme ei todellakaan ole muiden ulosteisiin osoittanut kiinnostusta (muuta kuin haistelemalla).

Pari päivää ennen juoksun alkua olin Papun kanssa läheisessä koirapuistossa ja sinne sattui tulemaan yksi Papun vakio "poikaystävä", joka osoitti sellaista kiinnostusta koiraamme, että totesin koiran emännälle odottavani, että Papun juoksu alkaa. Tähän kavaljeerin emäntä tosin totesi, että Papu on aina ollut ihan yhtä kiinnostava. Ainut ero oli nyt se, että normaalisti Papu on suhtautunut jotenkin turhan huolettomasta/välinpitämättömisti koiraiden lähentelyyn, mutta nyt se kääntyi ja ärisi ja piti "puolensa".