Sohvat "lukittu"

Tultuani eilen kotiin iltakävelyltä märän koiran kanssa, totesin että jotain tähän salasohvanukkumiseen on keksittävä. Hetken tuumittuamme päätimme kokeilla sitä, että poissaollessamme soville nostetaan pari keittiöntuolia: ne estävät tehokkaasti sohvalla makailun.

Kokeilemme nyt tätä - uskon, että kun Papu on jonkun aikaa estetty makoilemasta, niin sitten se ei taas välttämättä sitä yritäkkään.

Papulla tuntuu olevan jonkinlainen murrosikä menoillaan. Se on silloin tällöin levoton: höristelee korviaan, juoksee eri huoneisiin tuijottamaan ikkunasta jne. Meille se ei kuitenkaan rähise koskaan - joskus se saattaa inistä kun sillä on joku hyvä haistelu menossa ja taluttaja haluaisi jatkaa matkaa: "älä mene vielä - tässä on mielenkiitoinen haju".

Sohvalla makaaja paljastuu !

Viime yönä poikani heräsi keskellä yötä ja yllätti rakkaan, kiltin, tottelevaisen koiramme Papun makaamassa sohvallamme! Koira ei vahingossakaan yritä sohville meidän läsnäollessamme, mutta nyt parin viime päivän aikana se on yllätetty loikoilemassa..

Mietimme, että se varmaan leikkii leikkiä jossa se on ihminen; "nyt tämä makaisi tässä sohvalla ja katselisi niiden leikkiä tuossa lattialla..".

Kertokaapa, hyvät lukijat, miten opetan koiralle, että sohvalla ei maata ? Ongelmana on se, että useimmiten sitä ei saa kiinni itse teossa.. ideoita otetaan vastaan. Itse suunnittelin laittavani pölynimurin päiväksi sohvalle - se kun on Papun inhokki, mutta vaimoni totesi, että varmaan se muutaman päivän sisään oppii, että se ei sohvalla olekaan niin vaarallinen, kun ei pidä ääntäkään...

Mutta siis apukommentteja otetaan vastaan.

Miksi en halua sitä sohvalle ? Tähän on (ainakin) kaksi syytä: mielestäni koiran on hyvä ymmärtää olevansa koira (ihmisillä on joitakin etuoikeuksia) ja toiseksi koirankarvat housunperuksissa eivät miellytä :)

Vielä juoksusta ja koiran painosta

Kävimme Papun kanssa viime viikolla lääkärissä - koira aloitti ihmeellisen etutassuilla -tasapainolutreenin ja aina nokkelat lapsemme totesivat lukeneensa, että kyse voi olla anaalirauhasten tulehduksesta. Itsekin muistin sitten jostain asiasta lukeneeni ja vaimoni tilasi Papulle ajan lääkäriin, jossa rauhaset tyhjennettiin ja asia hoidettiin kuntoon.

Samalla lääkäri ihasteli Papun ulkomuotoa ja sitä kuinka emme ole lihottaneet sitä.. taas vahvistui kisakoirien olomuodon ja lääkäreiden ihannepainon epäsuhta. No, pääasia on, että koira on kunnossa ja sovimme samalla ajan lonkkakuvauksiin.

Lonkkakuvauksia odotellassa olen käynyt uudestaan Papun kanssa lyhyellä lenkillä. Juoksemme samaa 3km lenkkiä ja alkumatkalla saan Papusta huimaa vetoapua. Aina kun vauhti hyytyy heitän sille yhden kuivamuonan ja huudahdan:"Lenkillä, Juostaan", jolloin Papu taas parantaa menoaan.

Loppu 500 metriä koira juoksee ensin rinnallani ja sitten jää askeleen päähän - olen miettinyt, että johtuuko se väsymyksestä vai siitä, että koira tuntee reitin ja tietää kodin olevan ihan lähellä. Joka tapauksessa kivaa liikuntaa ja koira näyttää tunnistavan lenkkihihnan (ja ehkäpä minun lenkkivaatteet)

Juoksutreenejä

Olin toissapäivänä töiden jälkeen Papun kanssa lyhyettä lenkillä. Normaalisti ulkoilu on ollut kävelyä ja metsässä samoilua, mutta nyt päätin aloittaa koiran kanssa juoksulenkkeilyn. Otin eri hihnan kuin tavallisesti ja lisäksi otin mukaan naksuttimen, joa naksuttelin aina kun Papu juoksi hienosti vierelläni.



Lähdimme juoksuun kun Papu oli suorittanut pissaukset. Papu ymmärsi heti mistä on kyse (olen toki silloin tällöin juossut lyhyitä muutaman sadan metrin pätkiä ja ohjannut Papua "Lenkki" ja "Juostaan" komennoilla). Juoksimme yhtä menoa - muutamaa namien antamispysähdystä lukuunottamatta - noin kolme kilometriä. Papu seurasi hienosti ja ohittimme ilman häiriöitä useita kävelyllä olleita koiria. Palkitsin lenkkikaverini vielä kotona yllätysnameilla ja Papu makasi illan aika väsyneen oloisena.

Arki aluillaan

Huomenna alkavat koulut ja elämä palautuu kesän jälkeen taas arkisiin uomiinsa, jota rytmittävät työ, koulu ja harrastukset.. ja tietenkin koiramme Papun ulkoiluttaminen ja muu aktivointi.

MÖKKEILYÄ
Viimeisen heinäkuun viikon vietimme Korppoossa vuokramökillä, jonka löysimme huvila.netistä hakemalla mökkejä, joihin voi ottaa lemmikin mukaan: Villa Skogäng, Lilläng, Söder. Mökki oli loistava ! Suosittelen lämpimästi ! Sää suosi ja meri oli levävapaata. Papu nautti meressä uimisesta ja metsässä samoilusta. Onneksi ei tullut kyitä vastaan, sillä en tiedä miten hyvin Papun hoksottimet olivat kohtaamisessa toimineet ? Osaavatkohan koirat varoa käärmeitä ?

ARKI
Huomenna lapset menevät kouluun ja päivittäinen arjen pyöritys alkaa todella. Lasten kanssa on sovittu kumpi minäkin päivänä on vastuussa koiran päivä ulkoiluttamisesta jne. Viime vuoden perusteella voin todeta, että lapsemme (13v ja 10v) hoitavat oman leiviskänsä koiran aktivoinnista hienosti.