sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Mistä koira tietää...

Tyttäremme sairastui yöllä oksennustautiin ja kun hän aamulla kömpi hereille, koiramme Papu, joka oli makaamassa tavanomaiselle ruokailun ja aamulenkin jälkeisellä nirvanallaan, syöksähti tyttäreni luokse ja otti tämän selvästi erityishellyyskohteekseen.

Normaalisti Papu kyllä aamuisin heiluttaa häntäänsä kaikille, mutta usein se kyllä tyytyy myöhempään herääjiä tervehtimään makuultaan. Nyt koira selvästi huomaisi, että tyttäreni on sairas ja on koko aamupäivän ollut tarkkana siitä missä tyttäreni on.

Tarkka koira siis.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minulle sattui useampi vuosi takaperin samanlainen kokemus; olin kesämökillä ja sain vatsataudin. Koirani, jo viisi vuotta sitten kuollut, makasi koko päivän sänkyni edessä. Jos lähdin "pihan perälle", tuli se ulos odottamaan minua ja takaisin taas valvontapaikalleen kanssani. Aina välillä se katsoi minua kulmiensa alta, kuin sanoakseen, että hän on tässä ja huolehtii!!!! Se oli liikuttavaa!!!

Anonyymi kirjoitti...

Kolmesta lapinkoirastamme vanhin on meidän Sisar Hento Karvainen. Kun minä tai mieheni sairastamme, Turre ei viereltämme poistu. Kaksi nuorempaa koiraa viis'veisaavat meidän ruumiillisista kärsimyksistämme.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, mitä Papun joulunodotukseen kuuluu?

Anonyymi kirjoitti...

Miten Papu-neito jaksaa? Sitähän ei tuleva joulu liikuta muuten, kuin että saa paljon herkkupaloja ja varmaan oman lahjapaketinkin!

Hyvää ja rentouttavaa Joulua sekä onnekasta tulevaa vuotta neidolle ja hänen perheelleen!

Pekka kirjoitti...

Kiitos Jouluterveisistä - pahoittelen blogikatkosta ja yritän nyt valon lisääntyessä aloittaa uudelleen