Mätsäreitä...

Kahtena viime viikonloppuna tyttäreni on vienyt Papun Matchshow:n. Kultaa ja kunniaa ei ole tullut, mutta palkintosijoille on sentään päästy :)

En tiennyt Matchshow -toiminnasta mitään, kun tyttäreni värväsi minut kuskaamaan häntä ja Papua läheiselle Konalan kentälle, jossa Papu siis oli ensimmäistä kertaa tyttäreni ohjaamana näyttelyssä. Viime viikonloppuna vietimme kaunista syyspäivää Veikkolan koirakerhon järjestämässä tilaisuudessa.

Saimme molemmilla kerroilla matchissä sinisen nauhan: molemmat tuomarit sanoivat koiran näyttävän hyvältä tai erinomaiselta, mutta sekä esittämisessä, että koiran käyttäytymisessä oli siis parannettavaa.

Molemmat tuomarit olivat erittäin ystävällisiä ja kannustavia. Konalassa tuomari neuvoi, miten voisi parantaa esiintymistä sinisten kehässä ja tuloksena olikin hieno neljäs sija - voit arvata, että tyttäreni oli iloinen ja innoissaan.





Yksi Papun ongelmista on se, että kun tuomari kumartuu kyykkyyn, luulee koiramme, että nyt pitää antaa pusu. Veikkolassa Papu onnistui lähes kaatamaan tuomarin, joka tosin naureskeli innokasta pusuttajaamme.

Näyttelykokemus tietysti karttuu ja tyttäreni treenaa Papun kanssa sekä "seisomista näyttelyasennossa", että kehässi liikkumista. Nyt täytyy vielä opettaa, että kaikkien kohdalla kyykistyminen ei tarkoita pusun pyyntöä :)